Pankissa :)

Heippa

Kävin pankissa. Juu'u ihan paikan päällä pankissa. Tiskillä. Useammalla tiskillä. Myös automaatilla. Miksi? Noo...

Muistattehan, että meillä on tosiaan ne luottokortit vihdoin itsellämme (nehän lähetettiin ensin Suomeen, jos joku teistä ei sitä muistanut) ja niitä on käytetty ihan kiitettävästi. Kaikki minut tuntevat tietävät myös sen, kuinka tarkka osaan joissakin asioissa olla :). Minua on suunnattomasti harmittanut ja ärsyttänyt, etten pysty seuraamaan luottokortin ostoksia sähköisesti vaan näen käytetyt summat aina kerran kuussa tulevassa laskussa. Minulle sanottiin pankissa jo kauan sitten, ettei sähköinen seuraaminen ole mahdollista. "HÄH? No Suomessa on", kerroin kuitenkin.

Meille tuli pari viikkoa sitten luottokorttilasku, jonka eräpäivä on huomenna. Olen kirjanpitäjän (tosin jo eläkkeelle jääneen, terkkuja äiti :D) tyttärenä oppinut kuitenkin pitämään tarkkaa kirjaa menoista, joten olin aika hyvin kärryillä luottotilin tämänhetkisestä tilanteesta. Menin siis pankkiin tätä laskua maksamaan. Miksi pankkiin, miksen tehnyt sitä internetissä? Siksi, ettemme voi maksaa netin kautta kovin suuria summia, koska päiväkohtainen raja on expateille (näin meille sanottiin) matalampi kuin muille. Expatit eivät voi sitä rajaa pankin mukaan nostaa. (Expatteja kohdellaan täällä usein eri tavalla kuin paikallisia, mutta se on toinen tarina.) Menin siis pankkiin, koska halusin maksaa kaikki luottokortilla olevat ostokset pois päiväjärjestyksestä - toisin sanoen nollata tilanteen tulevia reissujamme varten :).

Pääsin pankkiin. Ensin minun piti naputella automaattiin, mitä varten olin sinne tullut. Öö... maksamaan laskun. Ok, valitsin deposit-kohdan. Sain vuoronumeron ja pääsin oikeastaan heti tiskille. Se oli semmoinen puhu pleksin takaa -tiski. (Tässä vaiheessa minua oli palvellut jo 3 henkilöä.) Minulle annettiin lappu, johon pyydettiin täyttämään summa. "Haluan maksaa suuremman summan kuin laskussa on, mutten tiedä, paljonko summaa on kertynyt." Minun piti antaa luottokorttini sekä passini - toki tämä on ihan luonnollista. Kohta virkailija palasi ja antoi lapun, jossa oli sama summa kuin laskussani. "Ei kun haluan tietää tämänhetkisen summan ja maksaa sen." Minut ohjattiin toiselle tiskille, joka oli jo astetta hienompi. Siinä oli sermit ja muotoiltu pöytä. Ei pleksiä. Selitin tilanteeni uudestaan ja minulle sanottiin, että asia hoituu. Tarkistettiin tilit ja oikeuteni ja minut pyydettiin odottamaan. Tein kiltisti käskyjen mukaan. Minut pyydettiin takaisin siihen ensimmäiselle tiskille, eli tällä toisella tiskillä ei voinut maksaa mitään. Summa ei ollut se, mitä odotin. Okei, eiliset ostokset eivät olleet vielä järjestelmässä, joten hyväksyin vähän pienemmän summan ja allekirjoitin tositteen. Ei kaikkea voi maksaa ennakkoon :). Odotetaan sitten kiltisti seuraavaa laskua...

Muistin myös, että olimme miettineet shekkivihkon tilaamista. Täällä tosiaan tulee vastaan tilanteita, että olisi parempi maksaa shekillä kuin käteisellä, jos kortti ei käy. Kysyin laskun allekirjoitettuani, voinko tilata vihkon nyt. "Kyllä, mutta mam, teidän täytyy mennä toiselle tiskille." "Saanko vihkon heti mukaani?" "Ei, se pitää noutaa täältä." "No, teen tilauksen verkkopankissa, sillä silloin se lähetetään kotiosoitteeseen. Niin ilmoitetaan verkkopankissa." Jostain kumman syystä tulin kysyneeksi, voisinko nostaa verkkopankin päivittäistä maksurajaa. "Kyllä se käy, mutta toisella tiskillä." Odottelin taas tovin ja seurasin, kun 3 uutta virkailijaa neuvotteli asiastani. Lopulta minut ohjattiin HUONEESEEN. "Katohan", ajattelin, "nyt on varmaan jo joku korkea-arvoisempi tyyppi asialla." Pääsin samalle virkailijalle (tämän päivän 7. asioitani hoitava virkailija), joka palveli meitä autoa maksaessamme. Hän ei muistanut minua, mutta se ei nyt ole merkittävää :D. Selitin taas asiani, ja niin se vaan homma suttaantui. Sain nostettua rajaa ja itse asiassa tilasin myös shekkivihkon, sillä kotiosoitteeseen tilattuna se pitää olla kuittaamassa. Alkuperäisestä luottokorttihässäkästä oppineena ("Kortti tulee jonakin päivänä parin viikon päästä, ehkä siitä ja siitä maanantaista eteenpäin jonakin päivänä johonkin aikaan", sanottiin silloin luottokorttia tilatessamme. Kuka jatkuvasti kotona päivystää?) sanoin, että kunhan soitatte, voin tulla hakemaan sen paikan päältä täältä.

"Voinko auttaa vielä jotenkin?" omassa huoneessaan työskentelevä virkailija kysyi. Latasin pöytään turhautuneisuuteni siitä, etten näe kortin saldoa verkkopankissa. Virkailija sanoi, että onnistuu se. ?!? En kehdannut sanoa, että viimeksi kyllä sanoit toisin. Pyysin häntä kertomaan, miten se tapahtuu. Hän kertoi, ja kotiin päästyäni noudatin neuvoja. Hommahan toimi! Pankkiasioinnin lopuksi painelin vielä toiselle automaatille ja nostin käteistä. Sitä tarvitaan täällä kuitenkin aina :).

Mitä opimme tästä? Aina kannattaa kysyä - vaikka uudestaankin :). Toki kyseisessä pankissa on paljon paljon paljon paljon parantamisen varaa, kuten ystävämmekin tietävät :D, mutta jotain sentään onnistui tänään. Ja palvelihan minua 7 eri henkilöä :).

Seuraavia kommelluksia odottaessamme mukavaa loppuviikkoa kaikille!

-E