Pamppailee

Bum bum bum, bumtsi bum bum.... Miten tässä nyt näin kävi, että nyt alkoivat mielettömät pamppailut? Mä en oikein tiedä, miten päin tässä olisi :). Ehkä se tuli siksi, että tänään koko komennuksesta on varsinaisesti tullut virallista. Huh huh!

Aijaijai, kun kutkuttaa :)

-E

Kaupat tuli!!!

Tänään sitten pistin allekirjoituksen paperiin, joka vie meidät elokuussa vuodeksi Malesiaan, Kuala Lumpuriin.

Nyt sitten jännityskin on tuntunut ihan eri tavalla mahanpohjassa!!! Nyt sitten pitäisi auto myydä... No katotaan meneekö se kaupaksi. Kiitokset ystävällemme, joka on valinnut asunnon meille siellä kaukana!

Ajatukset harhailee siihen malliin, ettei tämä kirjoittaminen suju, jos se minulla sujuu koskaan.

-T

Heittäytymisiä

Viime päivinä (kaikkien aikaisempien aikojen ja vuosien lisäksi) on taas sattunut ja tapahtunut niin mahdottoman paljon asioita, että vähemmästäkin alkaa hirvittää. Onko tässä nyt mitään järkeä? Muuttaa toiselle puolelle maapalloa, hypätä KAIKESTA tutusta käytännössä tuntemattomaan... Miten me kaikki selviämme ikävästä ja muutoksesta? Ajatus siitä, että olisimme muuttaneet Suomessa jonnekin, ei tulisi mieleenkään, mutta mepä repäistäänkin sitten kunnolla (tyypilliseen tapaamme) ja vaihdetaan maisemat, ilmastot, kulttuurit - kaikki! (Itse asiassa meille tulee usein monenlaisia juttuja aika spontaanisti: mainitaan nyt vaikka yksi kaupunkireissu, jonka jälkeen olimmekin vaihtaneet autoa :D)

Ehkä juuri nämä kaikki sattumukset tuovat myös vahvistusta, että olemme tehneet oikean päätöksen. Olemme toki jo aikaisemminkin ajatelleet ja eläneet niin, että elämä pitää elää nyt eikä tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Pitää uskaltaa heittäytyä hetkeen. Nyt meillä on taas yksi mahdollisuus todistaa se myös itsellemme :). Minä, joskus voisin sanoa jopa maailman pedanttisin ihminen, olen oppinut ottamaan jo jonkin verran beibi stepsejä kohti lunkimpaa. Miksen siis tohtisi ottaa jo vähän isompiakin? Sitä tämä varmasti onkin. Oikeastaan olen itsestäni melkoisen ylpeä - positiivisesti.

Kohtaamme varmasti kiinnostavia haasteita (en sano hankaluuksia, vaikeuksia tai ongelmia, sillä niissä on heti semmoinen negatiivinen sävy ja opettajana tiedän, että ajattelemattomalla sanavalinnallakin voi jo latistaa monta hyvää oppimistilannetta), mutta minä luotan ja uskon meihin, meidän perheeseemme. Tulee mitä tulee, me selvitämme ne yhdessä! Meillä on hyvät siteet toisiimme, vahva rakkaus ja tahto mukanamme :). Hyvät eväät reppuun siis! Tiedämme, ettei kaikki todellakaan tule olemaan pelkkää ruusua. Uskon, että tämän tiedostaminenkin jo auttaa tulevina hetkinä :). Heittäytymistähän tämä on, mutta myös seikkailua kerrassaan!

Tästä tulikin nyt näköjään tämmöinen teksti :). No joo, eilen saimme T:n kanssa vähän lavantautia ja japanin aivotulehdusta. Tänään on sitten poitsun vuoro. Kyllä on tautista sakkia :D!

Rokotuksia ja realisointia

Tänään on sitten varattu ajat rokotuksiin. Autonkin myynti pitäisi aloittaa, mutta ku EI TAHO!! Pakko se on kuitenkin pistää lihoiksi jos mielii saada Myvin tai Protonin alleen sitten siellä kaukana.

No höh

Huoh... Sen siitä saa, kun yrittää jotain järjestää valmiiksi. Jotkin vaadittavat todistukset eivät olekaan voimassa kovin kauan, joten onkin hommattava ne uudestaan. Pyysin siis jo virkatodistukset valmiiksi, mutta nepä ehtivätkin vanheta ennen kuin päästään perille :(. Minä kun niin tykkäisin laitella hommia kondikseen etukäteen. Voinen todeta: "Jos se ois helppoo, oisin tehnyt sen jo!"

Tohinaa riittää

Niinpä niin! Valmistelut ovat kovasti käynnissä. Myönnän, että massua kutkuttaa :).

Tästä se sitten lähtee.

Tänne me Mustoset T ja E kirjaamme sattumuksia, tunteita ja muuta mikä liittyy nyt vielä tulevaan komennukseemme. Tänään ei vielä ole nimet edes paperissa, mutta suht varmaa lähtö on. Stay tuned.