Toiveita ja lupauksia

Moikka!

Eilen illalla mietimme, mitä olisimme sanoneet, jos joku olisi vuosi sitten kertonut meidän asuvan vuoden päästä Malesiassa. Hah hah ja heh heh - no niin varmaan joo :). Eipä sitä olisi uskonut, mutta niin vain täällä ollaan.

Uuden vuoden vaihtumisen kynnyksellä on monilla tapana tehdä lupauksia, joiden toivotaan pitävän, ja niinhän tein minäkin myös vuosi sitten. Arvatkaapa, mitä silloin lupasin? Kaikesta tuntemattomasta tulevaisuudesta tietämättä lupasin, että luen enemmän kirjoja. Mikä lie pikku ääni sai minut niin lupaamaan, mutta aika osuvan lupauksen osasin tehdä :). Tänä vuonna olen todella lukenut enemmän kuin vuosiin, ja siihen on ollut erityisesti Malesiaan muuton jälkeen mukavasti mahdollisuutta. Tykkään! Tykkään todella :). Aina eivät uudenvuodenlupaukset luonnollisestikaan pidä, mutta silloin kun siinä onnistuu, saa hehkuttaa! Eikö saakin :)? (Vaietaan sitten niistä ei-toteutuneista ihan vaivihkaa :D.)

Tässä vaiheessa päivää en vielä tiedä, mitä lupaisin tulevalle vuodelle. Onneksi on vielä aikaa miettiä :). No sen tiedän, että lupaan toivoa. Lupaan toivoa, että jokainen toivoisi uudelta vuodelta jotain, sillä toiveita pitää aina olla. Vaikka kaikki toiveet eivät toteudukaan, tunne siitä, että toiveita on ja että josko sittenkin jokin toteutuisi, on kutkuttavaa! Se tunne vie mukavasti päiviä eteenpäin ja pitää meidät virkeinä. Joku voi toivoa parempaa vuotta kuin tämä, joku toivoo terveyttä, joku odottamattomia yllätyksiä ja joku haluaa säilyttää kaiken ennallaan. Toiveissa on positiivisuutta, ja se saa meidät hymyilemään :). Ja hymyileviä kasvoja on paljon mukavampi katsella kuin kurttuisia rutturättänöitä!

Toiveet ja lupaukset voidaan hyvin liittää myös toisiinsa, sillä useinhan se on niin, että sitä saa, miten tilaa :). Jos joku toivoo esimerkiksi enemmän ystävällisyyttä, on hyvä luvata itse olevansa "se ensimmäisen kiven heittäjä". Jos joku toivoo hoikempaa vartaloa, voi luvata liikkuvansa enemmän. Jos joku toivoo kaiken säilyvän ennallaan, hän varmaan lupaa arvostaa niitä asioita, joita on saanut :). Niinhän se on, että omiin toiveisiinsa voi päästä pitämällä omat lupauksensa. Ainakin toivon niin ;)!

Oikein mukavaa vuoden viimeistä päivää ja toiveikasta uutta vuotta! Summataan sitten vuoden päästä, kuis kävi :).

-E

Olet niin vanha kuin itse tunnet olevasi

Moi!

Se on taas vuosi takana, kuluneena vuonna tuli varmaan järisytettyä lähimmäisiä eniten sitten naimisiin menon. ;) Järisyttävää naimisiin menossa oli ikämme ja morsiamen kauneus! Tänä vuonna järisytettiin sitten tällä lähdöllä tänne Malesiaan. Nuorena ajatteli, että ehkä sitten joskus lähden (lähdetään) jenkkeihin. Nyt sitten kun on oikeasti nuori se ei ollut oikeastaan ollenkaan niin että jenkkeihin (jos ei Kanadaa lasketa). Siis näin nuorena sitä tekee kaikkea hurjaa ja lähtee mm. Malesiaan...

Tänään kun tutustuimme pariin skottilaiseen tyyppiin ja tuli huomattua se, että ihminen todellakin on niin vanha kuin tuntee olevansa, sillä viiden hengen seurueestamme nuorin ja vanhin (P ja toinen skoteista) leikkivät keskenään koko ajan ja me "nuoret" keskustelimme sivistyneesti ja äsken mainitut "miekkailivat" vailla kunnollista yhteistä kieltä ylävitosia heitellen! :D

Huominen uudenvuoden aatto on Malesiassa kansallinen vapaapäivä, ei vuoden vaihtumisen vuoksi, vaan koska Male(k)sia voitti eilen (29.12.2010) Aasian cupin fudiksessa ja pääministeri onnen huumassa julisti huomisen vapaapäiväksi! Mitä hittoa ajatteli Suomen pääministeri/hallitus/pressa vuonna 1995 HÄH!!!

Näihin kuviin ja tunnelmiin päättää vuoden 2010 ekaa vuotta bloggaava T!

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille ympäri maailmaa!

-T

Hyvää joulua!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta täältä Kuala Lumpurista!
-Mustoset

Langkawia, jouluvalmisteluja ja uusia harrastuksia

Päiviä! Huomenia! Iltoja! (What ever, milloin siis luettekaan. Meillä on nyt päivä.)

Hiljaiseloa on ollut taas vaihteeksi, mutta suonette anteeksi! Kaikenlaista hässäkkää on ilmestynyt päivään jos toiseenkin. On metsästetty piparkakkutaikinaa, joulukuusta sekä torttutaikinaa - ja kaikki nuo olemme onnistuneet hankkimaan. Hyvä me!

Ennen virallisten jouluvalmistelujen alkamista piipahdimme kuitenkin elämämme ensimmäisellä rantalomalla. Kyllä! Emme ole aikaisemmin olleet biitseilemässä, vaan lomakohteemme ovat olleet enimmäkseen kaupunkireissuja. Nyt kävimme siis Langkawilla ja koimme mahtavan loman :). Vuokrasimme yhdeksi päiväksi auton ja kiersimme saarta maisemia ihastellen. Toisena päivänä kävimme merellä kalastamassa - tosin laihoin tuloksin. Vähän nyki, mutta ei sen enempää. Kala(ton)reissu oli kaikesta huolimatta upea, ja päivän jälkeen huomasimme, että vanha ja tuttu junttirusketus oli yrittänyt päästä voiton päälle. Siitäpä saimmekin sitten seuraavaksi päiväksi ohjelmaksemme tasoitella rusketusta aurinkoa palvoen.

Kaunista rantaa lähes äärettömyyksiin.

Langkawin kotka. Iso.

Kohtauksia hotellihuoneessa. On vauhdista päätellen hieman kiire. Juu'u - lähtöpäivä.

Palasimme Langkawilta itsenäisyyspäivänä. Olihan tuo outoa olla ilman kättely- sekä pukuperinnettä - puhumattakaan kaikista muista juhlallisuuksista - täällä muilla mailla. Piti tyytyä sitten seuraavana päivänä lueskelemaan nettilehdistä keskeisimmät tapahtumat. Toimme kuitenkin eri tilanteissa esille sen, mikä päivä 6. joulukuuta suomalaisille on ja mitä se meille merkitsee. Hyvä Suomi!

Vähitellen olemme alkaneet laittaa Malesian kotiimme myös joulua. Tähti on ikkunassa, kuusi koristeltuna sekä piparit ja tortut leivottuina. Tätä kaikkea vartioi meillä erityinen ukko. Luminen ja vielä sisällä :). Kiitos siitä kuuluu P:lle! Lämmintä ja aurinkoa piisaa, mutta joulu on silti tulossa. Hassua :).

Tähden, tähdistä kirkkaimman...

Eikoo upea!

Joulupuu on rakennettu (oksa kerrallaan piti laittaa) ja koristeltu jo.

Ihan näyttävät joulutortuilta sekä joulupaketeilta, kuten tarkoitus olikin :).

Hieman suurempia kuusia sekä suurempia koristeita lähiostarillamme. Koristeluihin panostetaan täällä todella paljon.

Joulu on siis ihan nurkan takana :). Sitä odotellessamme P ehtii käydä muutaman kerran uudessa harrastuksessaan. Hän näki joidenkin harjoittelevan miekkailua ja kysyi sitten meiltä, pääsisikö hänkin mukaan. Selvittelimme asiaa ja saimme tietää, että 4 - 5-vuotiaiden viikonloppuryhmässä on yksi paikka vapaana. Eipä siinä sitten tarvinnut kauan enää miettiä, mitä tehdään. Jos kerran juniori itse innostui ja kiinnostui niin paljon ja tilaakin oli, mukaan vaan. Voi sitä silmien tuiketta ja hymyn leveyttä! Alkeistahan homma tietysti lähtee. Ryhmässä harjoitellaan muun muassa kehon hallintaa, koordinaatiotaitoja, keskittymistä ja kuuntelemista sekä tietysti myös itse miekkailua. Hienoa!

Vähän jänskättää!

En garde!

Hyppyharjoituksia. P:tä on TOSI vaikea erottaa :).

Touche!

Tämmöisiä pikatiivistyskuulumisia kopsahti täältä tällä erää. Muutama kalenteriluukku on vielä jäljellä, ja sitten hiljennytään joulun viettoon. Pian onkin sitten uusi vuosi ja uudet kujeet. Ensimmäisenä kujeena on luonnollisesti velipojan kiusaaminen, kun hän tammikuun alussa saapuu :). Tervetuloa, J!

-E