torstai 14. lokakuuta 2010

Terve kipu on tervetullut

Huomentapäivää!

Päivän sana voisi olla tänään kipu :). Nyt en tarkoita mitään inhottavaa, selittämätöntä kipua, kroonista kipua, tulehduskipua tai muuta sellaista, vaan rehellisestä treenaamisesta seurannutta kipua. Semmoista, josta tietää, että jotain on tullut tehtyäkin (ja peukut pystyyn, että tuloksiakin tulisi joskus näkyviin). Minulla on tänään semmoinen kipu ja vitsi vieköön, että se tuntuu hyvältä!

Kun suunnittelimme Malesiaan muuttoamme, alusta asti meille oli selvää, että liikuntaharrastuksemme seuraa mukanamme. Myönnän toki, ettemme ole käyneet treenaamassa yhtä ahkerasti kuin Suomessa, mutta joka viikko kuitenkin jotakin. On mieletöntä, kuinka helppoa on esimerkiksi mennä uimaan: kamojen vaihto ja hissillä alas, sitten pihalle ja pääseekin jo pulahtamaan. Uimassa on tullutkin käytyä melko ahkerasti, ja meidän kaikkien uintitaitomme sekä -kuntomme ovat kehittyneet huimasti. P:kin pystyy uimaan vaparia jo lähes ison altaan päästä päähän (olisikohan matka jotain 25 m). Emme ole vielä kokeilleet, mutta uskoisin hänen siihen pystyvän. Eilen ostimme sellaisen kumisen torpedon (Toypedo), jonka avulla on hauska harjoitella myös sukeltamista - torpedo nimittäin uppoaa pohjaan, jos sitä ei saa kiinni ajoissa :). Heittotekniikassa on meillä kaikilla vielä hiomista... Joskus torpedo alkaa vajota pohjaan saman tien, joskus se pomppii iloisesti kaarrellen pitemmän aikaa veden pinnalla. Hauskaa on joka tapauksessa!

Tänään tuntuva mukava lihaskipuni on seurausta eilisestä kuntosalitreenistä. Taloyhtiömme salilla ei voi tehdä täydellistä treeniä, mutta sellaiseen kuntopiirin tapaiseen harjoitteluun se on ihan hyvä. On siellä jopa pari juoksumattoakin, mutta esimerkiksi jalkojen treenaaminen vaatii vähän enemmän mielikuvitusta :). Sali toimii silti ihan hyvin, kun odottelemme lähiostarin salin avajaisia. Olemme siis vihdoinkin saaneet hommattua myös kuntosalijäsenyyden (siihenkin tarvitaan täällä luottokorttia :D)! Oikeastaan kuntosalihommaa ajateltuna oli ihan hyvä, ettei luottokortti tullut silloin heti. Olisimme varmaan liittyneet jäseniksi muualle emmekä tuohon kävelymatkan päähän :). Marraskuun puolen välin tietämillä ovien pitäisi avautua. Siihen asti riittää ihan varmasti nämä taloyhtiön tarjoamat puitteet :).

Itse olen iloinen siitä (varmaan syy on se, etten ole sattuneesta syystä vielä sykejumppiin päässyt), että olen yllättävän hyvin saanut tsempattua itseni juoksumatolle juoksemaan. Olisi siis sittenkin kannattanut ottaa juoksukengät Suomesta mukaan.... Jumppakengillä juokseminen ei ole tietysti mitään parasta jaloille - saati että voisi edes harkita lähtemistä asfaltille. Ulkona lenkkeily on täällä toki muutenkin lähes mahdoton tehtävä kuumuuden vuoksi, mutta joskus sitä voisi olla kiva kokeilla. Pitäisiköhän seuraavina kenkinä hankkia kunnon lenkkarit - saisin T:nkin kirimään ainakin siihen toiselle matolle yhtä aikaa :D.

Suomessa pääsette kohta luistelemaan ja hiihtämään, me jatkamme täällä näiden kesäisimpien lajien parissa :). On siis kuuma tai kylmä, liikutaan ulkona tai sisällä, kaikki on varmasti samaa mieltä, että liikunnasta tulee hyvä olo ja mieli!

Hopi hop!

-E


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti